Loading...

lauantai 23. lokakuuta 2010

Hug a rugby player day 22.10!

Ensimmäinen aito oikea blogi tekstini on nyt siis tässä. Oh yes!

Stressiä, hommia, vieroitusoireita. Päätin siis lähteä vaihto-oppilaaksi sillä periaatteella, että valtio maksaa kunhan teen hommia Suomen lukion eteen. 10 kurssia per lukukausi on arvoltaan 1692 €. No, mitä en tullu ajatelleeksi oli, että ehkä en jaksa tehdä kahta koulua yhtäaikaisesti minun työmoraalia tutkiskellen.. (Tarkoittaa sitä, että teen töitä vain sen eteen, mikä minua kiinnostaa.) 1. Marraskuuta pitää olla matikan projekti, englannin puhe, musiikin projekti ja draama käytännöillnen tehtävä valmiina Camps Bay:lle. Näiden lisäksi teen yhtäaikaisesti äidinkielen 2, 4; englannin 2, 6; filosofian 1; psykologian 6 ym. kursseja loppuun. 3 kurssia suoritettu täältä käsin.. Ainoa ongelma 1. Marraskuuta päivän kanssa on se, että Mikko ja Suvi tulevat päivä tämän jälkeen (milloin minäkin siis jään lomalle!!!). Päivää ennen perhana..

Onneksi on alkanut alkuvuoden sosiaaliset ongelmat loppumaan. Nyt alkaa olla läheisiä kavereita kivasti, ja on helppo puhua kaikesta niiden kanssa. Helpottaa. Niin siis tiedoksi niille, jotka ei ole ollut yhteyksissä muhun lähtöni jälkeen niin mä tulin tänne siinä toivossa, että rugbysta saa tarpeeksi viihdettä vuodelle. Nyt sitä on huomannu, että olen oikeasti toisessa valtiossa, missä ei voi mennä milloin tahansa kenen tahansa luokse kaverina/ystävänä. Rohkea/typerä temmpu sinänsä, mutta nyt on kivempi olla kun ei ole tylsää.

Lukion ensimmäisellä luokalla ajattelin vielä ihmisistä, jotka vetää perseet ja sitten tanssii olan takaa poistaakseen viimeisetkin järjentipat, mitä koeviikolla on kerätty/tuhlattu, pahaa periaatteessa.. En siis ajatellut, että ovat tyhmiä, mutta ajattelin, että minä en kehtaisi, koska olen epävarma tanssimis taidoistani yms noloa. Nyt kun täällä on oltu kohta 4kk ja tanssittu bileissä/festareilla niin perkeleesti, niin sitä ollaan tajuttu, että hasukan pitoahan se on ja tanssia voi niin kovaa kun haluaa, eikä muiden ajatuksilla ole niin väliä. Vitun tyhmää ja noloa kun en ole tällasia tajunnu aiemmin..

Etelä-Afrikka. Valtio, missä käveleminen tuntuu mahdottomalta nuorison keskellä, missä valtio maksaa veroilla kesäasunnot itselleen, missä presidentin raiskaus syytteet unohdettiin valtion pyynnöstä, missä tummaihoiset pääsevät yliopistoon pienimmillä pisteillä kuin intialaiset tai valkoihoiset, missä leijonat syö seeproja, missä rugbynpelaajat eivät uskalla käydä suihkussa pelin jälkeen, koska ovat epävarmoja peniksensä koosta, missä koulut, kadut ja metsät ovat täynnä apinoita, missä ei tarkasteta ketään festareilla aseista, alkoholista tai iästä. Hauskaa täällä silti on, kunhan oppii pitämään silmät kiinni joiltain seikoilta. Esim. älä katso samaan suuntaan, mistä kuuluu laukauksia.

Kun mä tulen takaisin suomeen, painan 95 kg (nyt 86,6), puhun värillisten afrikaansia, tanssin hulluna, otan vastuuta teoistani 100%, opiskelen, tuon väriä Suomen kansaan (rusketus aika eri luokkaa), arvostan kavereitani uskomattoman paljon, maksan vuokrani ajoissa, en unohda avaimiani koskaan asuntoon lukkojen taakse, ostan koiran, autan Eagles RFC:tä voittamaan suomenmestaruuden 2011 ja/tai 2012, liityn Suomen maajoukkueen harjoituksiin yms.
Nyt juhlimaan kevätkauden alkua! perkele.

Rakkain terveisin
Jaakko

ps. vieroitusoireet viittaavat rugbyn pelaamiseen. En ole pelannut rugbya kolmeen viikkoon ja tuntuu ikuisuudelta. Siksipä käyn joka toinen päivä vuorella potkimassa palloja ja treenamassa kuntoa/pallonkäsittelyä. Addikti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti